Ole vissin däst joskus ennengim baohan, mutt ko ny ova jälle nua vaalreklaami rustatt raumlaistengi silmätte ette, nin dull se jälle miälehen.
Kattokast ko nua ehdokkaittem boträti ova nii luanikkast präntätt, ett ko siit siuttem basera ja kattle ehdokast silmihi, ni heijän gatantos seora snuu. Iha niingo hek kattlisivas snuu päi stää myäden ko snää vähitelle siiryk kauemaks.
Mill ihmen gonstill he ovas saant tua miini fangituks siihem baperihi? Ko snää hääly, ni heijä silmäski hääly!
Huano ovap pisnekse
Suutta oll, etem mnää ol vaa huaman, mutt mnuu miälestän kaorlyhte ovak käyn ai vaa harvnaisemmiks ainakki Raumam bihoill ja ymbrystän gartnoill. Taita asjas jottalai perä oll, sill ett mnää olen guull, etei sen galtanem bisnes enä kannat. Se on glookku ainakki hakokolppuste ja talitölkötten gantilt katottunas. Harmim baikk.
Viiko vits
– Mitä ero siin o, ett ko äit laitta ruakka taikk isä laitta ruakka?
– No, ko äit laitta ruakka, ni vesi tlee kiälell. Ko isä laitta ruakka, tlee vesi silmist.
Viiko sana
Hakokolppune.
Taik moto, mottine. O yht ko ”varpunen”.
Kuulest ko hakokolppuset tirskuva.
