Yks Levander, ming mnääki hyvin dunne, ol saan viime lailset tropi vaevoihis. Sitt hän skriivas nimes semssem blangettihi, misä kysytti, ett mitä ero o valelääkrill ja kelalääkrill.
”Pääasjas ero o se, ett valelääkär o ussemin nähn potilai,” ol Levander kirjottan.
Pussamine o historja
Kike Elomaa miäs, tämä Kimmo, sanos, ett he ovak Kiken gans siin iäs, etei enä pussaskella: hamppa meneväs sekasi. Kaikke vaikkemppa o valehamppasill, sill ett toisell suutais ollt toimitukse jälkke suus kahde hamppa, toisell ei ensmäissiäkkä.
Eringaltast taidett
Häme Sanomis kirjott yks Ursula Ryynäne, mitä mnää en lainkkan dunn, etei meist kaikk os kirjottak klassikkokirjoi, eik tehd kualemattomi musiikkapplei taikk maalat Mona Liisoi.
Ja sen tähde vissim buitte rungo ja puistombengi ovat täynns sydämi ja eringaltassi nimei ja pukstaavei.
Viiko vits
Mist voi tiättä, ett nuar 25 ikkänen gauppatiätte maister o synnynnäinen direhtöör?
– No, ainakki siit, ett häne isäs omista omam buulaaki.
Viiko sana
paraplyy = sateenvarjo.
Tuul viä koko paraplyy mennesäs.
