Ei stää olis vähäsent tiätänk kui lysti isosen o, sanos endinengi äij. Eik olis taitan moni vanheve raumlaine ymmärttä ja usko, ett mimssi elukoi ja viarai linnui nykysi Rauman gusteill snuu ettes rookka pöffättämä.
Josei nyk ketui juur nii usse näek ko Lukom boikkattem baedas, ni ei ol lainkka ihmelist, ett kett trasikoitte jossam päi Rauma snuun gansas sama kattu pisi.
Ja mnää sääkrä, ett meijä omat tutuk kirkkhakkise ja moto ja pulu ova ihmeisäs, ett mitälai merkilissi linnui Raumall o viimsin vuasin öksyn.
Rauma hamina pidäis pykämä lissä, mutt mihim päi? Ei ainakka Ruuhluatto, jos stää merikotkalt kysytäis. Se o vähä niingo Silikalljollk ko liito-orava ovap pitäns siäll jööt jo ussema vuatt, etei oikken tiädet, ett saak sinnt torppas pykät vai ei.
Valkoposkhanhep pakka vallottama Otaranna ja Poroholma rannak koht nii, etei joukkon tahd mahtu. Se jälkken ko niit ensmäissi kerroi Otarannas näk yks raumlaine lindbongar elokuus 2003 yhdeksä, niin dasasest vuas toises jälkkem barv on gason vuaden 2005 36:st linnust viime vuade 203 linttu. Kaike lisseks viimäs suvinem barv huilaskel elokuus Lonsis, endse Lukom baana nurkill ja niit räknöitti olevam beräte 229.
Kaupunkkihi on dottun jo joku uuvattiki. Eik ol montta viikko kon ganahaukk vetel liiveihis suarssa Kanalis ja Kauppakadull duuva ol hauka aterjan.
Muutam vuas takasi ei moni raumlaine ollu elävä merimetso ikä nähn. Ny niit o Raumamere särkoolis vaikk kuip pali. Muutma luado ovap paskott täytte ja ova valkossi niingo se pääkallo siäll virra varrell mist Kirka veisas takavuasin.
Kon gymne vuatt takasi nähtin guikka Äöhöjärves, ni ei stää ensin gukka meinan usko. Mutt tosi se vaa o. Ja jällen gaftist kuukaus takasi Äyhöjärves kuultti net tutuk kuikaukse.
Joeksin o jo tutt lind Rauman gusteill, mialumin gyll se kyhmyline. Mutt Suamen gansalislind, laulujoutsen, ei ol enä valla viaras lind Raumallakka.
Kalakaijase ovat tutui, mutt ei enne muina nes sendä nii rohkjoi olluk ko nykysi. Ne ovap pitän huushollias jo vuassi kaupungindalon gatoll, vaikk niit vippreitte ja hoppilangatte avull niit o siält koitett kaanesta huuthelkkrihi.
Kuluva vuaden gevä aikan Raumall o näht usseman gertta katuhaukk, konei olt tiätvästengä lainkka lind. Siippei ei sillk kumminga ol.
Händäst sitt Raumajoe kiildävkylkise? Siällt taimene selk vilatta nykysi joka suvi liki Kirsti. Takavuasinp piisas ko aapone ja hauk kopitivap pääst Saunasillam butoukse ylitte.
Ei stää olis vähäsent tiätänk kui lysti isosen o, sanos endinengi äij. Eik olis taitan moni vanheve raumlaine ymmärttä ja usko, ett mimssi elukoi ja viarai linnui nykysi Rauman gusteill snuu ettes rookka pöffättämä.
Josei nyk ketui juur nii usse näek ko Lukom boikkattem baedas, ni ei ol lainkka ihmelist, ett kett trasikoitte jossam päi Rauma snuun gansas sama kattu pisi.
Ja mnää sääkrä, ett meijä omat tutuk kirkkhakkise ja moto ja pulu ova ihmeisäs, ett mitälai merkilissi linnui Raumall o viimsin vuasin öksyn.
Rauma hamina pidäis pykämä lissä, mutt mihim päi? Ei ainakka Ruuhluatto, jos stää merikotkalt kysytäis. Se o vähä niingo Silikalljollk ko liito-orava ovap pitäns siäll jööt jo ussema vuatt, etei oikken tiädet, ett saak sinnt torppas pykät vai ei.
Valkoposkhanhep pakka vallottama Otaranna ja Poroholma rannak koht nii, etei joukkon tahd mahtu. Se jälkken ko niit ensmäissi kerroi Otarannas näk yks raumlaine lindbongar elokuus 2003 yhdeksä, niin dasasest vuas toises jälkkem barv on gason vuaden 2005 36:st linnust viime vuade 203 linttu. Kaike lisseks viimäs suvinem barv huilaskel elokuus Lonsis, endse Lukom baana nurkill ja niit räknöitti olevam beräte 229.
Kaupunkkihi on dottun jo joku uuvattiki. Eik ol montta viikko kon ganahaukk vetel liiveihis suarssa Kanalis ja Kauppakadull duuva ol hauka aterjan.
Muutam vuas takasi ei moni raumlaine ollu elävä merimetso ikä nähn. Ny niit o Raumamere särkoolis vaikk kuip pali. Muutma luado ovap paskott täytte ja ova valkossi niingo se pääkallo siäll virra varrell mist Kirka veisas takavuasin.
Kon gymne vuatt takasi nähtin guikka Äöhöjärves, ni ei stää ensin gukka meinan usko. Mutt tosi se vaa o. Ja jällen gaftist kuukaus takasi Äyhöjärves kuultti net tutuk kuikaukse.
Joeksin o jo tutt lind Rauman gusteill, mialumin gyll se kyhmyline. Mutt Suamen gansalislind, laulujoutsen, ei ol enä valla viaras lind Raumallakka.
Kalakaijase ovat tutui, mutt ei enne muina nes sendä nii rohkjoi olluk ko nykysi. Ne ovap pitän huushollias jo vuassi kaupungindalon gatoll, vaikk niit vippreitte ja hoppilangatte avull niit o siält koitett kaanesta huuthelkkrihi.
Kuluva vuaden gevä aikan Raumall o näht usseman gertta katuhaukk, konei olt tiätvästengä lainkka lind. Siippei ei sillk kumminga ol.
Händäst sitt Raumajoe kiildävkylkise? Siällt taimene selk vilatta nykysi joka suvi liki Kirsti. Takavuasinp piisas ko aapone ja hauk kopitivap pääst Saunasillam butoukse ylitte.
Mikä lind se olika?
duuva = kyyhky
hakomolko, kolppune, moto = varpunen
hyyppen = huuhkaja
joeksin = joutsen
jääsuars = heinäsorsa
kakkur = kaakkuri (joskus kai kuikkakin)
kirkkhakkine = naakka
krensiska = vihervarpunen
metäs = metso
möhöttäjä = taivaanvuohi
paskharakk = närhi
puufink = peipponen
riukhänt = västäräkki
rötö = räkättirastas
saksarukk = kehrääjä
svart = pilkkasiipi
talitölkö = talitiainen
truut = merilokki
uuvatt = pöllö
vares = varis
viiropukale = laulurastas
katuhaukk = mopojussi
Muit elukoi
flunder = kampela
häpskräps = katkarapu
kituspiikar = rautakala
merilehm = medusa
jänes = jänis
kusiljaine = muurahainen
metsika = mäyrä
perskärväne = lehmänkärpänen
rautiljaine = keltamuurahainen
sontkorro = sittiäinen
torrakas = torakka
sauko = saukko
supi = pesukarhu
vaskmato = vaskitsa
yäköne = yölepakko
