Ai joukkon dlee ette semssi kiälmailman gommervengei ja kysymyksi, ett vastauksen gans ongi vähä nii ja näi. Yks äij kysys Raumallp pali käytetyst sanas ko möljä. Se met tiäsi, ett möljä tarkotta kirikiäle murttell laituri, mutt mist se möljä olle kotosi. Pryki tlee tiätystengi ruatin giälest brygga.

No, mnää meni niingo joskus ennengi Wikipedian diatosanakirjam bladeill, mutt em mnää siit pali hullu hurskammaks tullu. Vai tulink kummingi? Siälls seisos näättäk semmost tiatto, ett laituri om bualaks molo, tanskaks mole ja portugaliks molhe. Ja liattuaksikki viäl molas.

En men lainkka sääkrämä, ett meijä möljä olis väänett näist ulkmaalaisist sanoist, mutt jos o-pukstaavim bäällt tällä vaa nuap piste, ni siins se möljä sitt melkke ongi. Ja ä tleeki sitt jo kaupam bääll niingo ittelläs.

Enne muinam baohattim birssipiilist kon daksill ajetti. Mutt kuingas se selitätt ett laituri o venäjäks pirs? Jos se ongi nii, ett pirs oliki niingo josta möljä edest makso vastan dilatt automopiil?

Lissä kunnon gohenust

– Mnää kattlin delevisiost pali biljardi, mutt mnuu lääkrin sanos, ett mnää tarvittisi enemä liikuntta.

– No, otikkost vaari häne oordereistas?

– Oti oikke. Ny mnää kattle enemäm botkupallo.

Päevän gonst

Jos snää tykkä, etei snuu viärehes tul linjapiilis kukka istuma, ni naoreskel levjäst ja noikkaskel innokkast niingo riukhänt , ett täsä on dyhi paikk, ni se piissa. Ei hullu viärehen gukkan tul istuma.Tyäelämän giirui

Niingo met tiädä, o nykysin dyäpaikoillk kauhi kiiru ja vähän dyändekkjöi. Terveydehoitoalaki on däst kärsin. Esimerkiks jos kysy kirurgilt leikkaussalis, ett mahdaks lainkkan gerjet syämä välill, ni hän sano, ett en täll haava.