Niingo me ole huaman, nin gyll kuluva syksy aikan ussemas pihas omenpuuk kandavak komjast lasti oksillas. Tosa Nummellakki yhden gartno nurkas o semne omenpuu, ett siin o ”miljooni” omeni, niingo mnuu edesmenn isän pruukas sanno.

Nyt tleeki miälehe, ett kai mar tua äskösengi huusholli isänt ja emänt sendän gokkova ne ombus siält puust korjuhu? Meina vaa, ett se olis aikalaillk klookk asi, jos ne jäis sinnk killuma. Maastakka niit ei ai viitit ylös noukki. Niingim bakka käymä, ett niit herkui jää puihin goko talveks. Kuip pali siin mene haasku hyvä syämist! Jos ett it syä, nim bistäkkä vaikk ämbrihi ja portimbiälehe, ni saava ihmses siit plokat parhama ittelles!

Kiälmuur vaeva

– Mitä tua sekunda oikken darkotta, ihmettel kundi puadpuksull.

– Jaa, no se meina sama kom briima, mutt nykysi ängetän dota engelska joka paikka.