Automopiileittem barkkeeramine o oll mennä suven Rauman gaupungis aikalaillk ”kuum berun”. Vaikk ei sembuale, kosk se ei oll luanistan jokatte miäle jälkke. Täsä Pitsviiko aikoin aviiseist sai lukki, ett kuik kirko nurkillp piileittem barkkeeramine sai ihmste niskvillap pystön ko sakoi krapis niingo ääkkät vaa.

Se tyhi puisto siin liki kirkko haukuttel tiätyst ainakki viaraittem biilei pualehes, ja siitäköst sota synnys. Siihe ei saap parkkeerat, virkmiähe meinasiva.

Nii oikke. Viimäs sunnunda samas puistos ol piilei vaikk kuip pali. Tiäd händ, olivak kuski johkandun laingirja väärällp pualell, aik näyttä.

No, väkisingin dlee miälehen yks jutt vuasitten dakka kon dullist tullup pariskund ol parkkeerank kiakkopaikall, mutt aik ol menn umppe ungefäär viis minuutti takasi. Klapp-Liis ol jo livauttank klappus turistim biilihi.

– Taisin tehd kaks raumareissu samandiä. Ensmäise ja viimäse, ol kusk sanon.

Uutt yritystoimintta

Ny o sitt keksitt semnengim bisneksen gonst ko ekolookine yrittämine. Ekolookisuus pela sillt tavall, ett firma pyäri aikalaill isollakki aluell, mutt yrittäjä häipy jälkki jättämätt.

Sukulaisten geske

Tuaren dutkimukse jälkke semse ihmsek kenell o syster, ovak kiltemppi ko muu. Tähä on guulem olemas järjeline ja yksingerttane selitys. Jos snuullk kerra o syster, ni ei snuun darvit sitt kiusat niim bali muit ihmssi.

Kuuma suve uhrei

Tämne syäksyvirttaus ol paiskin asuntovaunui ja -piilei pisi mäkki. Se verra Marttlan Killeki ott asjast kii, ja meinas, ett sukkel jutt ko asuntovaunu olivat tiändukkon ilma, ett niit olis kukka vetänp peräsäs.

Konst o seki

Kummsaappat tleevak kuulem iha uude näkösiks ja ruppevak kiildämä ja klanssama ko niit hassa pluttanahan gastetullk kluutill. Ko mnää täst paohasi naapri ripellkkäyväsellf flikall, ni hän kysys, ett miks semsek kummsaappa ova?