Nii oikke. Mätäkuust pali paohata, mutt mikä semnen kuu sitt oikke on ko alka näihi aikoihi ja loppu ungefäär kuukaust täst ettippäi?

Kai mar se nimi tlee siit, ett näihi aikoihi vuadest haava ruppeva märkimän davalist herkemi, taikk sitt ei. Mnää ole josta Helsingi yliopisto almnakast luken, ett koko mätäkuu-sana on drykfeel, ja stää tituleerata muuhall mailmas koerkuuks.

Erinomase fiin puisto

Nyt täyty oikke ruvet oikken gehuma, ja jos joku rookka oleman doist miält, ni sitt o.

Mnää vaa meinan dota Ankkurpuisto tosa liki Kanalimutka, tiaattri ja Nortamongadu välis. Se o justeerat viime nii fiini reedaha, ett stää passa viaraillekki näyttä. Ja mikä sem baremim bassakan ko siin o se komjas Hukkunutte merimiäste muistoankkur. Tämä niingon tiadoks tullist tulluill, raumlaises sen kai tiätäväkki. Vai kui olle?

Kat mihis rahas pistä

Siit om bali aikka kon dämä tapadus. Kuunar Usko ol lähdös reisulles Rauma haminast ja väkki ol kokkondunk kaijallt tätä tappaus kattlema ja merimiähi följämä.

Kapteeni frou ol kans muitte joukos. Ko laev ol irronk kaijast, kuulus kapteenska ään:

– Muist, ett josas markalls saa, ni ot, mutt älä enemppä maks!

Ko ihmset tämän guuliva, he rupesiva naorama. Mutt kapteenska selitt ja ol möteisäs:

– Mitäs siin hirvittlett. Kaffekupeist täsä vaam buhe ol!

Ei rahaka auttan

Siit om bali paohatt, ett polisei tarvittis ol enemä meijän durvanan eik olis pahitteks vaikk heit tramppais pisin gadui niingo enne muina. Yks Suamem boliseittem bäälysmiähist, tais ollt tämä Paatero, ol kerra sanon, ett kouluihingin darvittis lähettäp polisei andama höydei ja oorderei mukulill. Mutt ei se ol nii enkla asi ko stää luulis. Vaikk olis määärärahaki stää varte, ni on guulem vaikki löyttäp polisei niim bahoihim baikoihi.