Ilmoitus
UusiRauma
Ilmoitus
Ilmoitus
 01.02.2012 Asko Tanhuanpää
Me emme puhu pakkoruotsista!
Kielitaidon vaalijat. Irmeli Sandlund (vas.), Anja Kaimio, Reino Andelin, Björn Bull ja Timo Strander kuuluvat 30 vuoden ikään ennättäneen Svenska Klubben i Raumo –yhdistyksen aktiiveihin.

Raumalla on ainakin yksi paikka, missä muotisanaa pakkoruotsi ei käytetä – Svenska Klubben i Raumo panostaa ruotsin kielen ylläpitämiseen, mutta ei pakon, vaan mukavan yhdessäolon kautta. Yhdistyksen entistä puheenjohtajaa Arja Kaimiota, ruotsin kielen opettajaa, pakosta puhuminen puistattaa.

– Kaikki kielitaito pitäisi nähdä mahdollisuutena, ei pakkona. Köksvenska (keittiöruotsi) on se kaikkein puhutuin kieli, ei kaikkien tarvitse olla kieliopin täydellisesti osaavia taitajia, Kaimio näkee.

– Maailma pienenee niin paljon, että kaikista kielistä on hyötyä. Olisinpa tajunnut sen jo kouluaikana, yhtyy varapuheenjohtaja Timo Strander keskusteluun.

Anja Kaimio ja Timo Strander ovat molemmat äidinkieleltään suomalaisia, Svenska Klubbenissa heidän tiensä kohtasivat toisen kerran. Se ensimmäinen oli Rauman kauppaopistossa.

– Timo hymyili ja istui etupenkissä, mutta ei hän juuri tunteihin osallistunut, muistaa Kaimio.

– Meillä oli kaverini Ylösen Okan kanssa sellainen periaate, että Kauppis pitää käydä lukematta. Ajattelin silloin, etten tule ikinä tarvitsemaan ruotsin kieltä missään, Strander hymyilee.

– Kun Timo sitten liittyi Svenska Klubbeniin, mietin voisiko hän olla se sama kaveri, Kaimio jatkaa.

– Olinhan minä. Olin asunut siinä välissä kymmenisen vuotta Ruotsissa ja tajunnut kantapään kautta, miten tyhmä olin ollut, myöntää Strander.

– Svenska Klubbeniin tulin pitääkseni kielitaitoani yllä, hän selvittää.

Kieli yhdistää

Svenska Klubben i Raumo perustettiin 5.2.1982 Runebergin päivänä eli tulevana sunnuntaina päivälleen 30 vuotta sitten. Idea oli jo edesmenneen Knut Nystedtin.

– Olkiluodossa oli siihen aikaan paljon ruotsalaisia ja ajatus oli, että he tarvitsisivat kokoontumispaikan. Lopulta Olkiluodon väkeä ei sitten tullutkaan kovin paljoa paikalle, perustajajäseniin lukeutuva ex-puheenjohtaja Irmeli Sandlund muistaa.

Tämän päivän yhdistysaktiiveista suurin on lähtee samoista starttikuopista kuin Kaimio, Strander tai Sandlund eli täysin suomenkielisestä kodista. Nykyinen puheenjohtaja Reino Andelin on isänsä puolelta kaksikielinen ja sihteeri Björn Bull puolestaan riikinruotsalainen, joka käyttää Raumalla vain äidinkieltään ja myös pärjää.

– Meitä yhdistää kieli ja halu sen puhumiseen. Kokoonnumme vähintään kerran kuukaudessa ja varsin usein teema liittyy ruotsalaiseen tapakulttuuriin, esimerkiksi ruokaan tai snapsilauluihin. Yhdessä syödään muun muassa surströmmingiä eli mielipiteet helposti jakavaa hapansilakkaa, paljastaa Andelin.

– Kokoontumiset ovat viihtyisää ja mukavaa yhdessäoloa yhteisen kielen ja harrastuksen ympärillä. Politiikkaa meillä ei puhuta eli muutkin kuin vain Ruotsalaisen Kansanpuolueen jäsenet ovat tervetulleita. Tilannetta ei ole koskaan tutkittu, mutta jos tutkittaisiin, niin ilmeisesti he jäisivät pieneen vähemmistöön, puheenjohtaja painottaa.

Vain kaksi passiivista

Svenska Klubben i Raumo on pitänyt tiivistä yhteyttä myös muihin lähiseudulla ruotsin kielen ylläpitämiseen panostaviin yhdistyksiin. Säännöllistä yhteistyö on niin Porin kuin Uudenkaupunginkin suuntaan.

– Pori Jazz on jokakesäinen vierailukohde ja porilaisten kanssa on tullut tavaksi myös syödä rapuja, Reino Andelin kertoo.

30-vuotisjuhlaansa tarkalleen 55-jäseninen Svenska Klubben i Raumo viettää tulevana sunnuntaina ravintola Rosmariinissa. Juhlapuhujaksi tilaisuuteen on lupautunut yhdistyksen entinen aktiivitoimija Kurt Blomqvist ja musiikista vastaa pianisti Olli Luntamo.

– Osanottoprosentti on suuri, sillä meidän jäsenkunnastamme vain kahta voi moittia passiivisiksi jäseniksi, sihteeri Björn Bull painottaa.



Jaa | |
Ilmoitus