Kuukauden karikatyyppi on Rauman kaupunginjohtajien sihteeri Sirpa Liukkonen. Hän toimii myös Rauman 570-vuoden projektisihteerinä.
– Miettisen Arno pyysi tekemään vähän budjettia juhlavuodelle. Sen takia kaiketi, että tein Rauma-päiviä kymmenisen vuotta. Toimin myös Rauman 560- ja 565-juhlavuosien koordinaattorina, kertoo Sirpa.
Kymmenen vuotta sitten Liukkonen ilmoittautui itse vastaavaan hommaan.
– Sanoin silloiselle kaupunginjohtajalle Pentti Koivulle, että voisin ottaa tämän tehdäkseni, koska kaupungintalolle se kuitenkin lankeaa. Nyt pääsen helpommalla, kun kulttuuritoimi kantaa pitkälti vastuun järjestelyistä, kiittelee Sirpa.
Rauma 560 -tapahtumia yritettiin ripotella pitkin vuotta.
– Meillä oli erilaisia teemaviikkoja. Nyt keskitytään kahteen viikkoon. Huhtikuussa on juhlaviikko Rauma-päivän aikoihin ja kesällä Pitsiviikolla on 570-teemaa. Tietysti on muutakin happeningiä juhlavuoden merkeissä.
Ilmaiskonsertteja keväällä ja kesällä
Liukkonen on pyytänyt toistuvasti ehdotuksia ja ideoita juhlavuoden tapahtumiksi.
– Paljon on tullutkin. Varmistuneet tapahtumat löytyvät netistä juhlavuoden sivuilta. Vielä mahtuu, varsinkin syksyyn. Toivoisin myös merellisiä tapahtumia kesäksi. Kalakisaa tai jotain. Ennen kaikkea toivon kaupunkilaisten kertovan, mitä he oikeasti haluavat.
Kaupunki käyttää juhlavuoteen 69 000 euroa. Siitä uudenvuoden tapahtumat (2011 ja 2012) nappaavat kymppitonnin. Juhlaviikkoon voi käyttää 14 000 ja Pitsiviikon konserttiin 7 000 euroa.
– Juhlaviikolla on esimerkiksi ilmaiskonserttisarja. Käytännössä joka iltana soi musiikki Rauma-salissa tai Posellissa. Teemana on raumalaisuus. Lisäksi on monenlaista ohjelmaa lapsille, nuorille, aikuisille ja senioreille. Esimerkiksi uimahalliin ja museoihin pääsee ilmaiseksi.
– Pitsiviikolla järjestetään Savilassa perhekonsertti. Mustan pitsin yön jälkeen puretaan aidat ja juottolat pois. Esiintyjäksi on buukattu Danny.
Sammakkoprinssi korvaa Väinämöisen
Loppusumma menee suunnilleen puoliksi markkinointiin ja muihin kuluihin.
– Yksi suurimmista kulueristä on Kerttu Horilan Kolme sulotarta -veistosryhmän korjaus. Väinämöinen korvataan sammakkoprinssillä, kertoo Sirpa.
Juhlavuoden sivuille kerätään raumalaisten muisteluksia.
– Oikein vanhat muistot kiinnostaisivat kovasti. Millaista oli elämä Raumalla 80 vuotta sitten. Voisivatko omaiset ottaa vanhusten kertomuksia vaikka nauhalle?
– Nuorempienkin toivotaan kirjoittavan. Turha ujostella, jos tuntuu, ettei osaa kirjoittaa. Teksti kyllä ennen kuin se pannaan kaikkien luettavaksi.
Raumalaisuutta maalla ja merellä
Itse Sirpa aikoo kirjoittaa ainakin siitä, miten saaressa ollaan. No miten?
– Ajetaan paatilla rantaan, keitetään kahvit kalliolla ja ajetaan seuraavaan saareen paistamaan makkaraa. Nykyisin merellä näkee vähemmän porukkaa kuin nuoruudessani. Silloin teltanpaikka piti varata ajoissa, jos halusi juhannukseksi hyvän saada.
Mitä on raumalaisuus?
– Se tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Minulle raumalaisuus on juuret, kotiseutu, kieli, jutustelu, luonnikkuus. Minulle tärkeää raumalaisuutta on sekin, että meri ja luonto ovat lähellä. Tulee ihan tippa silmään, kun näitä miettii.
Liukkonen haluaa korostaa juhlavuodessa yhteisöllisyyttä.
– Raumalaiset tuntevat toisensa. Tämä ei ole pieni, vaan sopivan kokoinen kaupunki.
Juhlahuivit esiin Rauma-päivänä!
Muistojen ja tarinoiden lisäksi yhteisöllisyys näkyy vaikkapa juhlavuoden huiveissa ja solmioissa.
– Tehkää niitä itsellenne ja toisillenne. Ohjeet löytyvät juhlavuoden nettisivuilta. Toivottavasti jo Rauma-päivänä näitä näkyy monen päällä!
Kuvan ulkopuolelta kerrottakoon, että Sirpalla oli haastattelussa asianmukainen 570-huivi. Kuvassa sitä ei näy, koska tässä sarjassa käytetään Teuvo Salmisen piirroksia.
– Piirsin Sirpalle keskiaikaisen asun kuvaan, selittää Tepa.
Silmälaseja muuten ei tainnut katukuvassa näkyä, kun Rauma perustettiin vuonna 1442.
http://www.rauma.fi/570
