Uusiutuvat energiamuodot ovat maailman nopeimmin kasvavia teollisuudenaloja. Puhtaisiin ja kestäviin energiaratkaisuihin sijoittamalla voimme luoda Suomeen uutta osaamista, työllisyyttä ja vientituotteita samalla kun täytämme energiantarpeemme.
Uusiutuvien ratkaisujen ja energiansäästön mahdollisuudet vastaavat kolmen Olkiluoto 3:n kokoisen ydinreaktorin sähköntuotantoa jo seuraavien 10 vuoden aikana. Karkeasti yhden reaktorin verran sähköä voidaan tuottaa tuulivoimalla ja yhden reaktorin verran bioenergialla. Saman verran voidaan lisäksi säästää parantamalla energiatehokkuutta teollisuudessa ja kotitalouksissa sekä korvaamalla suoraa sähkölämmitystä biolämmityksellä ja lämpöpumpuilla. Kaikki nämä ratkaisut voidaan toteuttaa nopeammin kuin yhtään uutta ydinreaktoria ehdittäisiin ottaa käyttöön.
Esimerkiksi noin 400 modernilla tuulivoimalalla voidaan korvata Loviisan yhden reaktorin vuosituotanto. Mitä tasaisemmin eri puolille maata tuulivoimaloita sijoitetaan, sitä tasaisempaa on sähköntuotto koko maan mittakaavassa. Hajautettu tuuli- ja bioenergian tuotanto on myös suuriin yksiköihin verrattuna turvallisempaa ja luo työpaikkoja enemmän ja tasaisemmin ympäri maata.
Euroopassa ja Yhdysvalloissa suurin osa investoinneista uuteen sähköntuotantoon kohdistuu jo uusiutuvaan energiaan. Edelläkävijät korjaavat potin, ja Suomessakin kannattaisi nyt sijoittaa resursseja näiden energiamuotojen tutkimukseen ja kehitykseen samaan tapaan kuin vuosikymmeniä sitten sijoitettiin kännyköihin.
Ydinvoimaan tukeutuminen sen sijaan on kuin sijoittaisi lankapuhelimiin. Se on tuontitekniikkaa, jonka rakentaminen työllistää väliaikaisesti enimmäkseen ulkomailta tuotuja urakoitsijoita. Toimiessaan ydinvoimala työllistää vain keskisuuren yrityksen verran.
Vihreät äänestivät ainoana puolueena niin hallituksessa, valiokunnissa kuin eduskunnassa yksimielisesti lisäydinvoiman rakentamista vastaan. Nämä eduskuntavaalit ovat ainoat vaalit, joissa ihmiset voivat antaa äänensä uusiutuvan energian puolesta ja ydinvoimaa vastaan.
Ville Vasko ja Noora Kekki kansanedustajaehdokkaat (vihr.)
Jokaisella on oikeus hyvään terveyteen!
On hämmästyttävää, ettei näin vaalien alla puhuta terveydenhuollosta oikeastaan lainkaan. Terveys on jokaisen ihmisen hyvän elämän perusedellytys. Voisi luulla, että äänestäjät ovat kiinnostuneita ehdokkaiden näkemyksistä terveydenhuollon nykyisestä suunnasta. Itse ainakin haluan nostaa esille huoleni terveydenhuollon tulevaisuudesta.
Suomessa siirrytään huomaamattamme kohti vakuutukseen perustuvaa terveydenhuoltojärjestelmää ainakin, jos sairauskuluvakuutusten suosiosta asiaa haluaa päätellä. Iso joukko maahamme syntyvistä lapsista vakuutetaan sairauden varalta. On ymmärrettävää, että vanhemmat haluavat turvata lapsilleen parhaan mahdollisen hoidon. Mieleen kuitenkin väkisinkin hiipii ajatus, että tämä saattaa muuttaa perusterveydenhuollon osalta nykyistä järjestelmäämme kohti vakuutuspohjaista järjestelmää. Amerikkalainen vakuutusjärjestelmä on osoittautunut epätasa-arvoiseksi ja toimimattomaksi järjestelmäksi. Parasta aikaa siellä kehitetään terveydenhuoltoa suomalaisen järjestelmän kaltaiseksi. On tärkeää, että osaamme arvostaa nykyistä järjestelmää ja sen muuttamisen sijaan kehittää sitä edelleen vastaamaan nykyisiä asiakastarpeita.
Suomalaisessa terveydenhuollossa osaamistaso on huipussaan. Julkisessa erikoissairaanhoidossa tehdään kaikkein vaativinta työtä. Vakavassa tilanteessa apua tarvitessaan ihminen kääntyy aina julkisen terveydenhuollon puoleen. Suomalaiset eivät kyselyiden mukaan halua muuttaa tätä järjestelmää, mutta samalla ollaan tyytymättömiä nykyiseen palveluun. Osaamisen tason lisäksi siis aivan yhtä tärkeää on asiakkaan kokema palvelun taso ja työn laatu. Palvelulla tarkoitetaan jonotusaikoja, vastaanotolle pääsyä, puhelinpalvelun kangertelua ja henkilökohtaisempaa asiointimahdollisuutta. Kaipaamme ns. perhelääkäriä, joka on tuttu, turvallinen ja tavoitettavissa. Saadaksemme tämän olemme valmiit vakuuttamaan itsemme terveyspalveluiden osalta. Koko järjestelmämme ei kuitenkaan ole kriisissä, mutta parannettavaa löytyy palvelussa, jotta ihmisten luottamus julkiseen terveydenhuoltoon saadaan palautettua.
Ammattilaiset ovat halukkaita kehittämään toimintaa ja hyvää uudistustyötä tehdäänkin jo. Julkisessa keskustelussa taas asiaa on käsitelty liian vähän. Tuleva lakiuudistuskin on jäänyt johonkin taka-alalle kaiken ”tärkeämmän” taakse. Jos asia ei kiinnosta, ei saada aikaan myöskään tarvittavia lisäpanostuksia ja uudistuksia. Esimerkiksi ehkäisevää terveyspalvelua tulisi välttämättä kehittää terveydenhuollon kustannuksien alentamiseksi. Pelkän kannustamisen sijaan tulisi eduskunnan ohjata kunnille rahaa ehkäisevään terveydenhuoltoon. Sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä erikoissairaanhoidossa olisi tekniikan avulla ratkaistavissa monta palveluongelmaa, ja samalla voitaisiin vapauttaa työntekijöiden aikaa asiakkaan kohtaamiseen. Lainsäädäntö tulisi entistä paremmin mahdollistaa myös joustavan tiedonsiirron eri toimijoiden välillä.
Tasa-arvoisuuden yksi mittari on väestön terveyserojen pienuus. Terveyseroilla mitattuna Suomi ei ole tasa-arvoinen maa. Kaikilla tulee tulotasosta riippumatta olla oikeus laadukkaaseen terveydenhuoltoon. Tämän asian puolesta olen valmis tekemään töitä jatkossakin.
Kristiina Salonen kansanedustajaehdokas (sd.)
