Suomi Areenan jazzviikon keskustelut vuosimallia 2010 on käyty. Eri näkökulmista tarkasteltuna keskustelujen anti on varmasti erilainen. Yrittäjien ja yritysten elämään vaikuttavia asioita löytyy lähes kaikista keskusteluista, joten on vaikea erottaa mikä oli yrittäjien tilaisuus ja mikä ei. Omia antoisia paneelikeskusteluja yrittäjillä oli kolme. Aiheet vaihtelivat verotuksesta paikalliseen sopimiseen ja yrittäjyyden opetukseen yliopistotasoisesti.

Mieleen painuvin oli paneeli, jossa itsekin sain yrittäjien edustajana olla mukana. Aiheessa käsiteltiin verotusta. Esillä oleva verouudistus on kuuma peruna ja siitä riittikin keskusteltavaa paneelissa. Itseäni hämmästytti valtiovaltaa edustavan panelistin moite yrittäjille siitä, että uskottavuutemme on koetuksella. On vaikeaa ymmärtää miksi yrittäjien uskottavuus on koetuksella, jos puolustamme verojärjestelmää, joka kannustaa yrittäjyyteen ja myöskin kasvattamaan yritystä niin, että yritykset voivat elää ja toimia sekä tarjota työpaikkoja vaikeinakin aikoina.

Saimme moitetta siitä, että puolustamme nykyistä verojärjestelmää, vaikka ennen verouudistusehdotusta olemme kyseistä järjestelmää arvostelleet. Totta on, että olemme hakeneet parannuksia verotukseen, mutta nyt kun saimme verouudistusehdotuksella kylmää vettä niskaamme, on pidettävä niistä eduista kiinni, mitä olemme jo saavuttaneet.

"Olkaa yhteiskunnan uudistajia" oli valtiovallan taholta vielä evästystä yrittäjille. Herää kysymys, ketkä ovat yhteiskunnan uudistajia, jos eivät yrittäjät ole? Yrittäjäksi heittäytyvä tekee aina hypyn tuntemattomaan, koska riski epäonnistumisesta on aina olemassa. Yrittäjällä on luja tahto tuottaa yhteiskuntaan uusia tuotteita ja palveluja. Yrittäjän tulee aina menestyäkseen pysyä ajan hermolla ja miettiä liiketoimintansa uudistamista ja kehittämistä. Paikoilleen ei voi jäädä, koska muut ajavat ohi. Yrityksen menestyskäyrä tulee alaspäin paljon helpommin kuin kiipeää ylöspäin.

On todennettu, että yritykset kestivät taantuman edellistä lamaa paremmin juuri hyvien taseiden ansiosta. Nämä taseet on saatu vahvoiksi nykyisen osinkoverojärjestelmän kannustamana, koska yhteen kertaan verotettu osinko yrittäjälle on palkkio siitä riskistä, mikä yrittäjän tulee kantaa. Tätä riskiä ei palkansaajilla ole. Osinkojen kevyempi verottaminen on lähes ainoa tapa, jolla voidaan kannustaa yrittäjän ammattiin palkansaajan ammatteihin verrattuna. Muistettava on myös se, että yhteiskunnallisesti puhutaan varsin pienistä rahoista. Yhteen kertaan verotettua maksimiosinkoa saa vain noin 1300 yrittäjää. Pääsääntöisesti puhutaan muutaman tuhannen euron osinkotuloista yrittäjälle, joista yhtiö on maksanut jo veroa. Verottomia osinkoja ei siis ole.

Viime vuosina pienet ja keskisuuret yritykset ovat luoneet neljästä syntyneestä työpaikasta kolme. Eikö tämä jos mikä ole yhteiskunnan uudistamista ja kehittämistä? "Yrittäjyys kantaa Suomea" on totta päättäjienkin juhlapuheissa, mutta missä on heidän uskottavuutensa silloin, kun yrittäjyyden kannustimien lisäämiseksi painetaankin punaista nappulaa?

Eikö yrittäjien uskottavuudeksi riitä se, että me pienet ja keskisuuret yritykset, joita Suomessa on eniten, työllistämme Suomen työvoimasta noin 70 prosenttia ja tuotamme noin puolet kaikkien yritysten liikevaihdosta yhteiskuntaamme palveluina, tuotteina, palkkoina ja veroeuroina?

Anne Suominen Puheenjohtaja Satakunnan Yrittäjät