Sadat tuhannet suomalaiset ovat seuranneet TV1:n kehuttua ja palkittua draamasarjaa Downton Abbey. Se kertoo kahden kerroksen – aatelisten ja palvelusväen – elämästä englantilaisessa herraskartanossa 1900-luvun alussa.
Downton Abbeyn kirjoittajalla Julian Fellowesilla oli mielessään walesilainen Penybont Hall, jossa hänen sukuaan työskenteli satakunta vuotta sitten palvelijoina. Tv-sarjaa kuvattiin Highclare Castlessa Etelä-Englannissa.
Mutta yhtä hyvin Downton Abbeyn voi ajatella tapahtuvaksi Vuojoen kartanossa, Eurajoella. Samanlaista aateliselämää siellä, Ruotsin kuninkaan läänityksillä, vietettiin reilut sata vuotta sitten.
– Tv-sarjaa en ole katsonut, mutta kyllä Vuojoen Linnassa - kuten kartanoa ennen kutsuttiin - oli paljon palvelusväkeä. Mamselli (emännöitsijä), piikoja, keittiöapulaisia, kamaripalvelijoita, lastenhoitajia, kotiopettajia, tallirenkejä, muonamiehiä, kirjanpitäjä, puutarhuri, halonhakkaaja, lämmittäjä ja niin edelleen. Isäntäväen kanssa kontaktissa oli kymmenkunta palkollista päivässä, arvelee Pirjo Jaakkola Eurajoen kunnasta.
Hän on koonnut näyttelyn kartanon palvelusväestä ja esittää piian roolin kartanon elämyksellisillä opastuskierroksilla.
– Piika ei lähtenyt kauppaan, vaan tuotanto oli lähellä. Kartanolla oli oma omasta puutarha kasvihuoneineen, meijeri, juustola ja niin edelleen. Torpparit toivat kartanon rappusille elintarvikkeita ja kudonnaisia sen mukaan mitä kenenkin kontrahdissa luki, kertoo Jaakkola.
Melkein puolet Eurajoen kunnan nykyisestä alueesta oli kartanon maita. Talonpoikia ja torppareita kartanolla oli pitkälti toista sataa.
Arkkitehti C.L.Engel suunnitteli mahtavan päärakennuksen lisäksi puutarhan ja hulppean talvipuutarhan, orangerian.
– Siellä kasvoivat luultavasti 1800-luvun pohjoisimmat ananakset ja persikat. Se oli hieno ja kallis hobby, jolla kartanonherra Lars Magnus Björkenheim saattoi elvistellä vierailleen. Että meilläpä tuli kuusi persikkaa, naurahtaa Jaakkola.
Kartanon asemasta kertoo jotain sekin, että vaikka oltiin Suomessa ja Venäjän vallan alla, vedätytti Björkenheim Vuojoella salkoon Ruotsin lipun.
Aateliskartanon aika päättyi satakunta vuotta sitten. Pitkään (1936–2003) kartano palveli Eurajoen vanhainkotina. Sitten se kunnostettiin vanhaan loistoonsa ja otettiin nykyiseen käyttöönsä.
