”Alla oli mersu. Vettä tuli kuin aisaa, sellainen paikallinen ukkosmyräkkä. Hiljensin vauhtia, mutta vain hieman - oikeastaan näkyvyyden takia. Pyyhkijät hakkasivat, radio soi, sitten humahti. Aluksi vain äänestä saattoi päätellä, että auto ikään kuin nousi tienpinnasta. Olin vesiliirrossa. Ohjattavuus katosi, nielaisin, nostin jalan kaasulta. Vauhti hiljeni ja tunsin pidon palaavan. Takapenkki ei tainnut huomata mitään, sillä tilanne oli onneksi sekunnissa ohi. Jälkeen päin hirvitti. Samalla tajusin että nopeus oli ollut siihen keliin aivan liian kova.”
Liikenneturvan mukaan tärkein toimi vesiliirron välttämiseksi on nopeuden sovittaminen olojen mukaiseksi. Kun vesi alkaa kertyä tielle, hiljennä vauhtia.
Renkaiden kunnosta huolehtimalla voit mahdollisesti välttää koko tilanteen. Tarkista, että renkaissa on tarpeeksi kulutuspintaa ja rengaspaineet ovat suositusten mukaiset. Lain vaatima minimiurasyvyys kesärenkaissa on 1.6 millimetriä. Rengasasiantuntijat pitävät 4 mm urasyvyyttä sateella turvallisuusminiminä.
Ajamista urissa, ohittamista, vauhdikasta kaarreajoa sekä nopeita kiihdytyksiä ja jarrutuksia kannattaa välttää.
Jos joudut vesiliirtoon: ota rauhallisesti, paina kytkin pohjaan ja pidä ohjaus kulkusuuntaan. Älä kääntele ohjauspyörää, sillä vesiliirrossa ollessa auto ei ohjaudu.
