Lapin kirkossa vietetään parhaillaan 250-vuotisjuhlia. Viime sunnuntaina kirkossa pidettiin perinnejumalanpalvelus valmistumisvuoden 1760 tapaan. Lähipäivinä on ohjelmassa koulukirkko, lasten kirkko ja urkukonsertti, jossa soi 1700-luvun musiikki.
Varsinainen juhlapäivä alkaa ensi sunnuntaina juhlamessulla. Pääjuhlassa Anssi Simojoki kertoo Lapin kirkon 250-vuotisesta taipaleesta. Ohjelmaa on melkein laidasta laitaan.
Lapin kirkko on ns. länsisuomalainen pitkäkirkko, joka varakkaammissa seurakunnissa rakennettiin harmaakivestä. Kirkko on myös museoviraston suojelukohde, jonka rakenteissa näkyy korkeatasoinen kirvesmiestyö. Se on myös maakunnan vanhimpia puukirkkoja.
Kirkon valmistumisvuosi 1760 löytyy kirkon sisäseinistä kaiverrettuna ainakin kolmessa kohdassa. Seinistä löytyy myös kirkon rakentajien nimiä mm. Jaakko Simonpoika, Mikko Mikonpoika sekä Kiukaisista Lappiin kanttoriksi muuttanut Job Höckert, joka myöhemmin tunnettiin taitavana kirkonrakentajana.
Nykyiselle paikalleen kellotorni rakennettiin vasta 46 vuotta kirkon valmistumisen jälkeen vuonna 1806, pari vuotta ennen Suomen sodan syttymistä. Kellotornin rakensi Job Högert. Kirkon torni oli aikaisemmin maantien vieressä, kirkkomaan aidan kupeessa ja sen alaosan kautta kuljettiin hautausmaalle ja kirkkoon.
Lappilainen Antti Saarinen on kerännyt tietoa Lapin kirkon eri vaiheista sekä sen irtaimistosta. Hänen mukaansa taiteilija O. Niemi entisöi ja maalasi alkuperäisen vuodelta 1760 peräisin olevan saarnatuolin apostolien kuvat vuonna 1926, jolloin kirkkoa korjattiin niin sisältä kuin ulkoa arkkitehti Ilmari Lauriksen suunnitelman mukaan. Suurin korjaus- ja maalaustyö -26 korjauksen jälkeen tehtiin vuonna 1998.
1400-luvulla Lappi liitettiin Eurajoen emäseurakuntaan, jossa se oli kappelin asemassa. Omaksi seurakunnaksi Lappi itsenäistyi 1600-luvun alussa. Rauman ja Lapin seurakuntien yhdistyessä viime vuoden alussa Lapin seurakunnasta muodostettiin kappeliseurakunta.
