Medi-Rauma on kaupungin päättäjille tärkein ajankohtainen asia. Missä sen kanssa mennään?
– Jatkoneuvottelut sairaanhoitopiirin kanssa on sovittu syyskuun lopulle. Samaan pöytään piti päästä jo kesällä, mutta asiantuntijoiden kalentereista ei vain löytynyt aikaa. Päätös pitäisi rutistaa lähikuukausina, sanoo kaupunginjohtaja Arno Miettinen.
– Aihe ei ole ajankohtainen vain Raumalla. Samanlaisia neuvotteluja käydään eri puolilla Suomea. Kouvolassa saatiin jo ratkaisu. Uskon samaan meillä. Kyllä asiat etenevät, kun ei hermostu.
Rauman maauimalaa vaadittiin suojeltavaksi tv-ohjelmassa. Koska tämä jo vuosikausia raumalaisia puhuttanut asia nytkähtää eteenpäin?
– Olen sitä mieltä, ettei asia venyttämällä parane. Maauimalasta on saatava joku päätös. Se on selvä, että Raumalla täytyy olla hyvä uimapaikka, sanoo Miettinen.
Entä Rauman lyseo? Mitä kiinteistölle tehdään, ja koska?
– Kaupunki ja Turun yliopisto ovat hakeneet lupaa yhtenäiskoululle Normaalikouluun. Siellä on nykyaikaisia tiloja tyhjillään. Normaalikoulun yläluokat (7-9) olisivat taloudellisesti järkevä ja myös yliopiston kannalta hyödyllinen ratkaisu.
– Jos lupa tulee syksyllä, kuten odotamme, Lyseon toiminta voidaan jakaa Nanuun ja Norssiin. Lyseon kiinteistön tulevaisuudesta ei päätöksiä ole, mutta vaihtoehtoja riittää. Kyse on keskeisestä tontista.
Miettisen mukaan normaalikoulun yläaste voisi aloittaa jo ensi vuoden syksyllä.
– Mutta jos startti venyy vuoteen 2012, ei maailma siihen kaadu.
Keskustaa on Raumalla kehitetty kymmenkunta vuotta toden teolla. Tänä suvena taas yksi jos toinenkin vieras on kehunut lopputulosta.
– Keskustan kehittäminen on pitkä projekti. Vielä on paljon tehtävää. Mutta kieltämättä tuntuu hyvältä, kun olemme saaneet paljon myönteistä huomiota.
– Esimerkiksi ministeri Jan Vapaavuori sanoi käyttävänsä Raumaa esimerkkinä hyvästä keskustan kehittämisestä. Meillä isot marketit ovat keskustassa, eivätkä ohitusteiden varressa.
Suurin osa Suomen kunnista nosti veroprosentteja täksi vuodeksi tai tekee sen tänä vuonna. Rauma aikoo selvitä ilman veroruuvin kiristämistä.
– Olemme jo noin prosenttiyksikön alle maan keskiarvon. Tänä vuonna mm. Helsinki on nostamassa tuloveroprosenttiaan.
Se, ettei veroastetta tarvitse nostaa, kielii hyvästä taloudesta.
– Vuosi sitten kaupungin budjettia tehtiin selvästi synkemmissä tunnelmissa. Onneksi pahimmalta lamalta Raumalla vältyttiin ja nyt talousennusteet ovat paranemaan päin. Todennäköisesti Rauman tulos tulee tänä vuonna olemaan paljon parempi kuin budjetoitu.
Tästähän Rauman kaupunkia on arvosteltu. Budjetit ovat aina alakanttiin, mutta lopulta tilinpäätös kääntyykin plussalle. Mutta tällä kertaa moinen kritiikki ei osu kohdalleen.
– Vuosi sitten kukaan ei osannut ennustaa, miten talous kehittyy. Lisäksi Rauman tilinpäätöksessä tulee näkymään ulkoisia tekijöitä, joiden ennakointi on vaikeaa, ellei peräti mahdotonta.
Näillä Miettinen tarkoittaa valtionosuuksien palautuksia, yhteisöveron jaon muutoksia ja ulkomaalaisten Raumalle maksamia veroja.
Niin, ulkomaalaiset jättävät Raumalle suoraan ja välillisesti rahaa. Mutta heistä aiheutuu myös kustannuksia koulu-, terveys- ja vapaa-ajan palveluihin. Onko Raumalla selvitetty näitä lisäkustannuksia?
– Ei ole. On positiivista, että ulkomaalaiset elävöittävät kaupunkia. Niinhän on ollut aina. Ajatellaan vaikka Rauman kieltä ja pitsinnypläystä, joista olemme ylpeitä. Vuosisatojen kansainvälisyys näkyy niissäkin vahvasti.
– Vahva näppituntuma meillä on, että ulkomaalaisista jää positiivinen lopputulos myös taloudellisesti.
