Työtehoseuran julkaisemassa Ekotehokkaan asumisen oppaassa käsitellään jokaisen ihmisen elämää koskettavia arkipäivän asumisratkaisuja. Merkittävä osa rakennuksen kokonaisenergiankulutuksesta tapahtuu nimenomaan sen käytön aikana.
Kestävän elämäntavan edellytyksenä on yhdyskuntarakenteen toimivuus. Hyvä yhdyskuntarakenne parantaa palvelujen saatavuutta, vähentää päivittäisliikenteen tarvetta, hillitsee energian kulutusta ja päästöjä sekä vähentää luonnonvarojen kulutusta.
Kodinkoneet ovat kehittyneet viime vuosina nopeasti ja energiansäästö on noussut koneiden yhdeksi tärkeimmistä valinnan perusteista. Ekotehokas asuja valitsee aina mahdollisimman energiatehokkaan ja omiin käyttötarpeisiiinsa sopivan kokoisen laitteen, ja käyttää laitteita järkevästi ja käyttöohjeiden mukaan.
Vedenkulutuksen vähentäminen on taloudellisesti kannattavaa ja arvokas ympäristöteko. Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Tästä 60 litraa kuluu peseytymiseen ja 40 litraa wc:n huuhteluun. Järkevät käyttötottumukset sekä oikein säädetty käyttövesijärjestelmä auttavat pienentämään vedenkulutusta jopa kymmeniä prosentteja.
Asunnon lämmitys on leveysasteillamme merkittävä kustannuserä ja ympäristökuormituksen tuottaja. Keskimäärin puolet asumisen energiankäytöstä kuluukin lämmitykseen. Ilmanvaihto on hyvän sisäilman perusta, ja sisäilman laatu vaikuttaa suuresti ihmisen viihtyvyyteen ja terveyteen. Vääränlaisen ilmanvaihdon myötä voi kuitenkin karata harakoille jopa kolmannes lämmitysenergiasta.
Viidennes kotitaloussähköstä kuluu valaistukseen. Asunnon valaistuksen oikealla suunnittelulla voidaan säästää; kannattaa miettiä missä valoa tarvitaan, ja kuinka paljon.
Ekotehokkaan jätehuollon ensimmäinen periaate on jätteen synnyn ehkäisy. Jätteiden määrään vaikuttaa ratkaisevasti se, kuinka hyvin jätteiden lajittelu ja kierrätys on järjestetty. Noin kolmannes kotitalouksien jätteestä on biojätettä, mikä on järkevintä kerätä ja kompostoida syntypaikalla, ja myös käyttää omalla pihalla tai vaikka parvekeruukussa.
