Make Tommilan kotitaloa Luvian Peränkylässä on helppo luonnehtia askeettiseksi – sähkö sentään tulee samoin kuin kunnan vesi, vesi tosin vain ulkosaunan seinään. Pakkasilla pärjää, jos jaksaa kantaa klapia sisään.
Mutta Tommila ei valita, päinvastoin. Kun mies on sinut niin itsensä kuin ympäröivän luonnonkin kanssa, niin mikä ettei.
– Tämä on itse asiassa vanha mummolani, äitini kotitalo. Olen viettänyt Peränkylässä paljon aikaa ihan pienestä pitäen. En lähtisi täältä mihinkään, jos ei olisi välillä pakko.
– Luvialla on kaiken muun lisäksi niin hyvä vesi, ettei mistään muualta löydy vastaavaa, sitten viime näkemän komean parran kasvattanut mies naurahtaa.
Rauma on vieraanvaraisempi
Taitavana muusikkona ja lauluntekijänä tunnettu Markku Tommila on viettänyt valtaosan 53-vuotisesta elämästään synnyinkaupungissaan Porissa, mutta vuodet 1995-2001 hän asui silloisen tyttöystävänsä opiskelukaupungissa Raumalla.
– Raumalaiset hyväksyivät meikäläisen alusta lähtien ilman mitään ongelmia, vaikka porin murre tuli varmasti vahva läpi. Ilmeisesti taitelijoilla on suurempi vapaus liikuttaa kotipaikkaa kuin tavallisilla ihmisillä.
– Musiikin kautta sain Raumalta lukemattoman määrän hyviä ystäviä, jopa ulosottomies tiesi, mistä tulee hakemaan.
Yksi Rauman aikaisista ystävistä asuu Tommilan tapaan Luvian Peränkylän puskissa – Salosen Puli eli perheen kesken Veli Ensio, ajaa töikseen isoa etukuormaajaa ja viihtyy hänkin.
– Meillä on Pulin kanssa yhteinen työnantaja eli Helmisen Kimmo. Minä ajan kymppipyöräsisua, auraan ja hiekoitan, kesällä suolaan santateitä, paljastaa Tommila.
Make Tommilalta ei voi olla kysymättä mahdollisista eroista Rauman ja Porin välillä. Vastaus kestää pitkään, mutta kyllä se sieltä lopulta tulee.
– Rauma on pienempi ja varmaankin sitä kautta myös paljon vieraanvaraisempi.
”Uusi levy on minua itseäni”
Tommilalle kuuluu sikälikin erittäin hyvää, että keikkaa riittää ja uutta musiikkiakin on syntynyt tasaiseen tahtiin. Jos ja kun kaikki menee suunnitelmien mukaan, pitäisi uuden levyn tulla ulos vielä kuluvan vuoden aikana.
– Musiikki on ihan minua itseäni, kitarapoppia, varmaankin jostain Rion ja Dooran välimaastosta, mutta vähän rokimpaa kuin Rio, hän miettii.
Rio ja Doora ovat Tommilan entisiä bändejä Porin ajoilta, näiden lisäksi hän on soittanut muun muassa Riot- ja Purema-yhtyeissä. Uran huippukohtiin kuuluu kaksi esiintymistä Syksyn sävel-finaalissa. Vuonna 1995 kappaleena oli Andorra ja neljä vuotta myöhemmin Onnenpoika.
Soololevyjä Make Tommila on tehnyt toistaiseksi kolme, minkä päälle tulee toinen mokoma levyjä eri yhtyeiden kanssa.
– Uudelle levylle tulee ainakin yksi aikanaan julkaisematta jäänyt Timo Niemen kanssa yhdessä tehty biisi, paljastaa Tommila.
Levyään Tommila on viimeistellyt Helsingissä Kustaa Kantelisen studiossa, lopullinen versio lyödään purkkiin Ylen isossa pajassa Hannu Perälän toimesta.
Röyhkän kanssa biisejä Nooralle
Oman levyntekonsa ohessa Tommila on tehnyt biisejä myös muusikkotyttärelleen Noora Tommilalle, joka tunnetaan erityisesti kulttimaineeseen nousseen Eleanoora Rosenholm –yhtyeen solistina. Isä-Tommilan, vai pitäisikö sanoa Make-vaarin kappaleiden ohella Nooran levylle tulee myös Kauko Röyhkän tekemää musiikkia.
– Nooran levyn aikataulu on sama kuin omanikin eli senkin pitäisi tulla ulos tämän vuoden aikana. Lopputulos on popimpaa kuin Eleanoora, levy sijoittuu varmaan johonkin Laura Närhen kategoriaan.
– Noora on lahjakkuus, jolle voi pistää ihan mitä vaan ääniä. Se vetelee, eikä arastele, kehuu isä tytärtään.
Make Tommilan meneillään oleviin projekteihin kuuluu myös vanhojen Rio –kappaleiden sovittaminen Luvian Mieslaulajille.
– Uskomattoman taitavia kavereita, jatkuvat kehut.
